27.8.2010

pirteänä syksyssä

Huomaan, että syksy on minulle sopiva aika aloittaa uusia projekteja. Opiskelujani olen saanut aloittaa innokkaana, alkuun tuntuu riittävän virtaa vaikka muille jakaa. Painonpudotuksenikin sujuu siinä sivussa mukavasti, ehkä kun on jotain muuta ajateltavaa, ensimmäisenä ei ole mielessä ruoka.

Huomaan taas, miten tärkeää onkaan säännöllinen ruokailu. Oppilaitoksen tarjoama lounas on niin monipuolinen lja maittava, että on todella helppo laihduttaa. Tai no, enhän minä ole laihduttamisesta sinällään sanana tykännyt - opettelen siis oikeanlaista syömistä. Arjen kiireissä, eväillä työpaikalla se onkin sitten jo haasteellisempaa.

Portaiden nouseminen tuntuu jo helpommalta. Kummallista, että se näin jo pian alkaa vaikuttaa. Ryhmässämme aika moni kipuaa portaat ylös, joten ryhmän kannustus on tietenkin myös tärkeä. Mitäs väliä sillä, vaikka puuskutankin pidempään kuin muut. Olenpahan hetken ainakin hiljaa.

Toivon, että saisin eräästä opiskelukaverista itselleni seuraa kuntosalille. Tein opiskeluihin liittyen liikuntapiirakan ja huomasin, että minun olisi syytä lisätä liikuntaani esimerkiksi kuntosalia tai -piiriä. Kynnys kuntosalille lähtemiseen on vaan hyvin korkea, joten ainakin ensimmäisillä kerroilla olisi mukavempi mennä seurassa.

Olen huomannut, että tapani syödä - ilman mitään laskemisia - onkin hyvä ja terveellinen. Muutaman päivän syömiseni olen testannut Kiloklubissa, ja siellä saan kaikki pallot vihreiksi. Välillä on kyllä nälkä, mutta ... ei se nälkäkään niin huono tunne ole. Ainakaan jos vertaa ähkyyn.

Mikä merkitys sinulle on ryhmän tai kaverin tuella liikkumisessa?

19.8.2010

Allen Carr: Kilot kuriin!

Työpaikalla ovat muutama ohjaaja lopettanut tupakanpolton luettuaan Allen Carrin: Stumppaa tähän. Ihmettelin heidän vakuuttavuuttaan, josko samaa vakuuttavuus löytyisi myös laihduttamiseen. Kyllähän Allen Carilta löytyi sitten näille läskeillekin kirja: Kilot Kuriin.

Kun aloitin kirjan lukemisen, heräsi hyvinkin epäilys siitä, että minua ohjataan kasvissyöjäksi. Kyllähän siellä punainen lanka oli juuri siinä, että ihmistä ei ole tarkoitettu lihan syöjäksi eikä maidon juojaksi.

Olen kehitellyt oman kombinaationi tästä kirjasta, saas nähdä miten se vaikuttaa. Siitä ehkä myöhemmin lisää.

Opiskelujen alkaessa oli ihana huomata, että ruokapaikkamme tarjoaa upeat salaati ja maukkaan ruuan - myös sitä kasvisvaihtoehtoa. Lautanen täyttyy 3/4 salaatista, loput lihaa, kalaa tms. Perunan, pastat, riisin olen jättänyt kokonaan pois - samoin lounaalta leivän. (tämä liittyy siihen kombinaatioon) (ei, en ole alkanut karppaamaan)

Hyötyliikuntaa - kun näin alkuun tuntuu olevan niin paljon kaikkea uutta, ettei ennätä liikkua- nousen portaat 5-6 kerrosta päivittäin kaksi kertaa. Puuskuttaa, puuskuttaa... mutta toivottavasti joskus olisi niin, ettei puuskuta.

Oletko sinä lukenut Allen Carrin kirjan,
mitä siitä olet mieltä,

oletko noudattanut kirjan neuvoja tuloksellisesti?