Huomaan taas, miten tärkeää onkaan säännöllinen ruokailu. Oppilaitoksen tarjoama lounas on niin monipuolinen lja maittava, että on todella helppo laihduttaa. Tai no, enhän minä ole laihduttamisesta sinällään sanana tykännyt - opettelen siis oikeanlaista syömistä. Arjen kiireissä, eväillä työpaikalla se onkin sitten jo haasteellisempaa.
Portaiden nouseminen tuntuu jo helpommalta. Kummallista, että se näin jo pian alkaa vaikuttaa. Ryhmässämme aika moni kipuaa portaat ylös, joten ryhmän kannustus on tietenkin myös tärkeä. Mitäs väliä sillä, vaikka puuskutankin pidempään kuin muut. Olenpahan hetken ainakin hiljaa.
Toivon, että saisin eräästä opiskelukaverista itselleni seuraa kuntosalille. Tein opiskeluihin liittyen liikuntapiirakan ja huomasin, että minun olisi syytä lisätä liikuntaani esimerkiksi kuntosalia tai -piiriä. Kynnys kuntosalille lähtemiseen on vaan hyvin korkea, joten ainakin ensimmäisillä kerroilla olisi mukavempi mennä seurassa.
Olen huomannut, että tapani syödä - ilman mitään laskemisia - onkin hyvä ja terveellinen. Muutaman päivän syömiseni olen testannut Kiloklubissa, ja siellä saan kaikki pallot vihreiksi. Välillä on kyllä nälkä, mutta ... ei se nälkäkään niin huono tunne ole. Ainakaan jos vertaa ähkyyn.
Mikä merkitys sinulle on ryhmän tai kaverin tuella liikkumisessa?