ettei ihan kaikki ole muutaman viikon sisällä mennyt niinkuin olisi pitänyt.
Flunssan aikaanhan pitää itseänsä helliä,
ja sitten tulee niitä mökkiviikonloppuja,
ja viikonloppuja jolloin on aihetta juhlaan ......
Mutta-ei se mitään : TÄSTÄ MINÄ JATKAN.
ja löydän avaimen, juonen, innon, ja ... ja.
Mut, se miksi piti tänne kirjoittamani,
oli kummallinen tapaus, joka tapahtui Prisman makeishyllyllä.
Mieleni teki suklaata. Olin sen tarpeessa, ehdottomasti.
Seisoin siinä, suklaarivistöjen äärellä ja ajattelin:
" Minkähän noista isoista suklaalevyistä itselleni haluaisin ....
No, onhan niissä kyllä aika paljon kaloreita.
Taidan sittenkin ottaa tuollaisen pienemmän, ehkä Geisha-levyn.
Mutta, riittäisikö sittenkin tuollainen pienempi, patukka.
Patukoitakin kyllä löytyisi vielä pienempiä, vaikka Dacapo.
Tai, jos ottaisinkin sellaisen light- version.
Se ei maistu enää niin hyvälle
-tarvitsenko ollenkaan?
En tarvitse, kun se ei maistu hyvälle,
se kevyt suklaa."
No, onhan niissä kyllä aika paljon kaloreita.
Taidan sittenkin ottaa tuollaisen pienemmän, ehkä Geisha-levyn.
Mutta, riittäisikö sittenkin tuollainen pienempi, patukka.
Patukoitakin kyllä löytyisi vielä pienempiä, vaikka Dacapo.
Tai, jos ottaisinkin sellaisen light- version.
Se ei maistu enää niin hyvälle
-tarvitsenko ollenkaan?
En tarvitse, kun se ei maistu hyvälle,
se kevyt suklaa."
Kävelin kaupasta ulos,
ilman suklaata.
Joku, joka oli lopettanut tupakanpolton Allen Carrin kirjan "Stumppaa tähän", kertoi että samanlaista ajatuksenkulkua on tupakan kanssa. Siis kirja, jonka luulin, ettei se minuun ole vaikuttanut - vaikutti sittenkin.
... jatkan myöhemmin siitä, miten nykyään syön, Allan Carrin innoittamana. Pääsääntöisesti. Paitsi viimeisimmät viikonloput.
Voikaa hyvin!
Jäi väliin tuo MOT-ohjelma, mutta pitäisi ehdottomasti katsoa. Vielä siis ehtii. Minäpä kohta klikkaan kun kerkeän.
VastaaPoistaKatsoin dokumentin ja niinhän sitä taas meitä viedään kuin päässiä narussa, milloin on mitäkin suuntausta ja kumotaan jo tieteellisesti ja vaikka miten todistettuja. Elikkä se vanha viisaus kaiken aikaa pitää paikkansa: kaikkea saa syödä kun syö kohtuudella.
VastaaPoistaHieno ajattelutapa tuon suklaan kanssa. Olen oppinut itsekin tämän kolmen viikon aikana "kuuntelemaan" nälkääni tai oletettua nälkää, ennen annoin periksi heti ja syöksyin ottamaan haukkapalaa, en enää.
Innolla odotan postaustasi syömisistäsi!
Vaikken itsekkään noudata täysin Allenin "ruokaohjeita", niin makeiset on mielestäni yksi pahimmista.
VastaaPoistaKun pienillä lapsilla joskus sanotaan olevan sokerihumala, niin voin melkeimpä väittää, että pidemmän päälle liika sokeri johtaa riippuvuuteen. Kun luin Kilot kuriin -kirjan, aloitin suurella innolla, karkit ja muut pahimman pään roskaruoat jäi. Jossain vaiheessa annoin pirulle pikkusormen ja ostin karkkia. Siitä sitten hiljalleen alkoi alamäki. Ja kaikkea roskaa tuli syötyä niin paljon, että alkuun saatu hyöty kuihtui lähes kokonaan, eli paino palasi melkein lähtö lukemaan.
Itselläni vei oman aikansa, että sain homman jonkinlaiseen hallintaan. Ensin painon nousu pysähtyi ja se pysyi pitkään paikoillaan ja aivot sai näin aikaa sulatella tietoa.
Nykyisin suunta on alaspäin, karkkiakin tulee syötyä mutta nyt mukana on jonkinlainen kohtuus. Oikeastaan nykyisin karkista tulee ehkä vähän paha olokin. Tämän taas luulen johtuvan siitä, että ajatus ja aivot tekee töitä karkkia ja sokeria vastaan. Roskaruokamarginaali on kuitenkin hyvä asia :)